Vaikka Xander myös viihtyi paljon omissa oloissaan, hän rakasti äitinsä seuraa. Joakim oli vielä niin pieni ettei hänen kanssaan voinut vielä leikkiä.

Emilystä oli paljon apua Olivialle ja Emily kyllä mieluusti hoiti pikkuista Joakimia. Pojat jakoivat tällä hetkellä yhteisen huoneen alakerrasta.

Aina kun pojat nukkuivat päiväunia Olivialla oli aikaa laittaa taloa kuntoon. Tälläisessä taloudessa siivottavaa kyllä riitti.

Pian koittikin aika, jolloin molemmilla pojilla oli syntymäpäivät. Olivia päätti pitää ne vaan perheen kesken, eikä kutsua muita vieraita.

Xanderista tuli kasvaessaan tyytyväinen taapero ja kasvissyöjä. Tavoitteeksi hänelle arpoutui luovuus. Pikkuisesta Joakimista tuli hurmuri, niinkuin kaikista talon miehistä aikoinaan.

Vaikka Emily oli hoitanut myös Xanderia ja Xander kutsui Emilyä mummiksi, Joakim silti sulatti mummin sydämen. Huomasi helposti, että he olivat verisukua.

Xander odotti innolla koulunalkua ja sitä, että tutustuisi uusiin ihmisiin. Iltaisin kun oli Joakimin nukkumaanmenoaika, Xander istui sängynreunalla ja kertoi Joakimille itse keksimiään tarinoita.

Xander oli myös siitä erikoinen lapsi, että hän halusi osallistu kotitöihin ja auttaa äitiään.

Olivia saikin hieman enemmän vapaa-aikaa itselleen. Raskauskiloja oli vaikea karistaa, mutta raitis ilma myös piristi naista. Perheen pyörittäminen miltei yksin ja töissä käyminen kävivät ajan kanssa raskaaksi.

Joakim viihtyi myös välillä yksikseen lelujen parissa ja Emily usein seurasi ylpeänä pojanpoikansa leikkejä.

Aina vaan kun oli mahdollista Felix palasi kampukselta perheensä luokse. Tai Olivia ainakin kuvitteli niin. Felix oli välillä käyttäytynyt hieman erikoisesti, ihan kuin mies välttelisi häntä.

Lasten kanssa Felix viihtyi paremmin kuin hyvin. Olihan Joakim opetettava sanomaan "iskä".

Xander oli liittynyt partioon. Koulussa oli hyvin vähän sellaisia lapsia kenen kanssa Xander olisi tullut toimeen. Pojat usein pilkkasivat Xanderia pitkistä hiuksista tai siitä, että hän olisikin oikeasti tyttö. Partio tuntui Xanderista hyvältä, sillä siellä kaikki olivat ystävällisiä.

Mummi oli myös antanut luvan Xanderille käyttää tämän vanhaa onkivapaa. Siitä olisikin hyötyä partioleireillä.

Joka ilta Joakim ei kuitenkaan halunnut, että Xander lukee satuja. Olivia oli huomannut, että uusi raskaus aiheutti Joakimissa ja hieman mustasukkaisuutta.

"Äiti menee taas huomenna töihin, mutta mummi hoitaa sinua. Tulen kyllä takaisin kotiin ennenkö menet nukkumaan", Olivia leperteli pojalle ja antoi suukon tämän poskelle.

Xander oli ottanut tosissaan partiomerkkien keräämisen, sillä hän halusi kohota parempiin ryhmiin. Yksi tehtävistä oli etsiä sammakoita ja aarteita lähiympäristöstä. Mummi oli vikannut pojalle pari paikkaa, mistä sammakoita löytyisi helposti.

Emily oli huomannut tulleensa liian vanhaksi. Kunto ei enää kestänyt ja väsymys painoi päälle. Hän oli elänyt pitkän elämän johon kuului niin ylä- kuin alamäkiäkin. Joskun Emily mietti, että olisipa hän saanut selvitettyä välit Adan kanssa, mutta se taisi olla jo liian myöhäistä. Emily oli liian vanha edes matkustamaan Sulaniin.

Aina kun Xander löytöretkillään löysi jonkun erikoisen kiven tai kepin, hän kääri sen pakettiin ja antoi Joakimille. Vaikka poikien välit olivat hyvät, he molemmat silti tiesivät olevansa aivan erilaisia.

"Tiedätkös Xander, tiedän sinun olevan erilainen kuin muut, älä koskaan epäröi olla oma itsesi", Emily selitti pojalle. "Muista myös, että pidä hyvät välit vanhempiisi ja uskalla kertoa heille kaikki, mikä vaan painaa mieltäsi", Emily jatkoi.

"Kiitos mummi. Olet rakas", Xander hymyili ja halasi Emilyä.

 

 

***

 

 

Eräänä aamuna Emily tiesi aikansa tulleen. Jalat eivät kantaneet enää ja hän lyyhistyi keittiön lattialle. Elämä vilisi silmissä. Toisaalta Emilyllä oli hymy huulillaan, sillä hän tiesi näkevänsä taas Nikon. Nikon kanssa he saisivat asiat selvitettyä vielä tuonpuoleisessa.

Olivia ja Xander tietysti surivat Emilyn poislähtöä, vaikka tiesivät ettei mummilla ollut enää pitkään aikaa jäljellä. Olivia lähinnä mietti, miten pärjäisi poikien ja uuden tulokkaan kanssa ilman miestään ja Emilyä.

Joakim ei tajunnut tapahtuneesta oikeastaan mitään, sillä oli niin pieni vielä. Xander yritti sanoa, että mummista tuli enkeli, mutta häntä itketti niin paljon ettei siitä tullut mitään.

"Älä ikke", Joakim sanoi ja halasi veljeään.

Emilyn synnytyksen aika oli tullut, taaskaan Felix ei ehtinyt koulukiireiden takia paikalle.

Olivia synnytti terveen pojan, joka sai nimekseen Lucas. Xander taustalla mietti, miten tämä vaikuttaisi hänen ja Joakimin väleihin.

 

 

***

 

 

Felix oli kuullut äitinsä poismenosta, mutta ei jostain syystä yllättynyt siitä yhtään. Äiti oli elänyt kuitenkin pitkän elämän. Välillä Felixille teki tiukkaa asettaa luennot ja jalkapalloharjoitukset paikoilleen.

Felixia alkoi kiinnostaa myös robotiikka ja niinpä hän osallistuikin hyötybottien kisailuturnaukseen.

Vaikka kouluaikataulu oli tiukka, Felix teki tilaa uudelle harrastukselleen robotiikan parissa. Vapaina iltoina, kun muut lähtivät bilettämään Felix suuntasi kerhotalolle näpertelemään.

Ensimmäinen jalkapallo-ottelu koitti ja Felix asteli itsevarmana kentälle. Peli sujui yllättävänkin ja heidän joukkueensa voitti.

Felix ajatteli mennä opiskelemaan asunnolle, mutta muut saivatkin houkuteltua häneet mukaansa juhlimaan. Felix tiesi, että juhliminen lähti käsistä, mutta tällä kertaa hän oikeasti halusi sitä.

Felix ummisti silmiään, päähän sattui. Hän yritti muistaa eilisestä jotain... ja sitten se muistui mieleen. Nea! Felix avasi silmänsä ja huomasi nukkuvansa kyseisen naisen vieressä. Hän oli tehnyt sen, pettänyt Oliviaa, humalassa.

 

 

*muutaman kuukauden kuluttua*

 

 

"Mä tiedän et tää tulee yllätyksenä, enkä ajatellu tätä sun kanssa mut siis joo oon raskaana", nainen hymyili ja tarttui Felixiä kädestä.

"Siis mitä", Felix vilkaisi Nean pyöristynyttä vatsakumpua. "Mulla on vaimo ja lapsia kotona! Sä meet ja teet abortin", Felix kavahti.

"Mä luulin et meistä vois tulla jotain! Mä oonki ollu vaan joku toinen nainen sulle", Nea parahti ja juoksi karkuun.

Felix ei voinut uskoa itseään. Miten hän saattoi. Toisaalta se känninen virhe, mutta uskoisiko Olivia sitä. Olihan hän itsekin suostunut elättämään Xanderin vaikkei ollut edes tämän isä. Nea oli luvannut Felixille muuttavansa pois kampukselta, niin kauas ettei Felix ikinä näkisi naista ja lasta. Tämä oli salattava Olivialta, näin oli parempi.

Lukukauden loppu koitti taas vihdoin. Enää oli seminaariesitelmät luvassa ja illan bileet. Felix oli vähän miettinyt jättäisikö menemättä, mutta kun viimeksikin oli niin hauskaa, jos ei loppuillan hölmöilyä oteta huomioon.

Niimpä hän lähti bileisiin ja heräsikin aamulla taas vieras nainen sängyssään. Siinä vaiheessa Felix tajusi, miten hänen on toimittava.

"Hei pojat, oon aatellut lähteä kotiin. Ei mulla oo kun kaks kurssia suorittamatta ja toi eilinen oli kyllä virhe. Mulla odottaa perhe kotona enkä oo kovin hyvä käsittelemään alkoholia", Felix selitti kämppäkavereilleen.

"No hei, mitä tapahtuu yliopistossa jää yliopistoon. Eise toisten naisten kanssa oleminen niin vakavaa ole, kaikkihan sitä tekevät", hattupäinen mies naurahti.

"Meillä on ollut ainakin hauskaa yhdessä. Mene ihmeessä perheesi luo", toinen jatkoi.

 

 

***

 

 

Felix saapui niin aikaisin kotiin, ettei kukaan muu ollut hereillä kuin Lucas. Felix piteli poikaansa sylissä ja tiesi, että oli tehnyt oikean ratkaisun tullessaan kotiin.

Sillä välin Xander oli hiipinyt pihalle, eikä ollut huomannut matkalaukkuja oven suussa. Pojalle mummin poismeno oli ollut iso juttu, sillä mummi ymmärsi häntä paremmin kuin kukaan muu.

"Voi rakas, mitä sinä täällä teet", Olivia huudahti ja syöksyi halaamaan miestään.

"Tulin kotiin, ei mulla ole kun kaksi kurssia enää suorittamatta, enkä halunnut jättää sua yksin poikien kanssa", Felix vastasi ja rutisti naista.

"Olisit nyt ees sanonut et oot tulossa niin olisin ollut hereillä", Olivia jatkoi hieman nolona.

"Shhh... ei sillä ole mitään väliä kultaseni. Kävin myös ostamassa nää matkalla", Felix sanoi ja kaivoi rasian taskustaan, jossa oli kaksi sormusta. "Mä totesin, et eihän meillä oo edes ketään sukulaisia ketä vois kutsua häihin niin eiköhän vaan mennä tässä ja nyt naimisiin".

Olivia hieman kyseenalaisti asiaa, mutta pitkän keskustelun jälkeen hän suostui. Näin Oliviasta tuli Windmill.

Emily oli myös haamun muodossa saapunut tervehtimään kotiinpalannutta poikaansa.

"Anteeksi poika, että lähdin ennenkö kerkesit tulla takaisin. En vain jaksanut enää ja sitäpaitsi olen saanut Nikon kanssa sovittua", Emily selitti ja halasi poikaansa.

"Äiti eise mitään, olen onnellinen että sinulla on nyt kaikki hyvin", Felix hymyili.

Aika rientää ja koitti Lucasin syntymäpäivät. Hän sai piirteekseen itsenäinen.

Xander oli saanut mummin vanhan huoneen. Välillä hän huomasikin, että sängynalla kummitteli hirviö. Hirviö ei koskaan vain oikein ollut juttutuulella, vaikka poika kuinka yritti.

"Mites minun erityislapseni voi", Emily aloitti ja istui sängyn reunalle.

"No muuten ihan hyvin, mutta kaipaan sua tosi paljon. Haluaisin että olisit oikeasti täällä", Xander vastasi hieman surullisena. "Ja no eihän mulla oo oikein kavereita koulus, tunnen vaan pari tyttöä mut pojat ei haluu olla mun kans. Toisaalta viihdyn kyllä tyttöjen kanssa paljon paremmin", poika jatkoi.

Aamuisin pojat istuivat keittiönpöydän ääressä. Xander teki läksyjä, mitkä olivat eilen jääneet tekemättä ja Lucas söi aamupalaa, Joakim leikki aina omassa huoneessaan.

Lucas oli hirmu innoissaan siitä, että isä oli kotona ja jäi päiväksi sinne. Ei tarvittu ulkopuolista lastenhoitajaa. Vaikka Felixillä oli opiskeltavaa, hän ehti silti leikkiä pojan kanssa.

Pojat uskoivat hyvin isäänsä ja päiväunille meneminen hoituikin helposti, tässä välissä Felix ehti tehdä kurssitehtävänsä.

Olivia oli edennyt asianajajan urallaan hienosti ja pomo myönsikin Olivialle sievoisen bonuksen kovasta työstä.

Olivia oli autuaan tietämätön Felixin todellisesta syystä palata kotiin, perheen arki vaikutti tosi onnelliselta ulospäin, mutta oliko se sitä todellisuudessa?