Oon niin kovaa pelaillu eteenpäin et tarvis välillä kirjottaakin ettei vain tuu pelattua ja unohdettua mitä oon joka tilantees ajatellu :D Katsotaan jos jossain vaiheessa saisin näistä osien nimistä vähän luovempia. Nyt vähän isompaa ja pidempiaikaista juonenpoikasta peliin, katsotaan miten loppupeleissä käy ;)

 

***

 

Niko oli nyt päättänyt etsiä vihdoin uuden työpaikan itselleen vaikka kotona oleminen tuntuikin vallan mukavalta. Hetken surffailtuaan hänelle tuli työilmoitus vastaan

Haemme ruohonleikkaajaa viikonloppuhommiin. Palkka 45§ tunnissa + ruokailu järjestetty. Jää hyvin aikaa viettää viikot kotona.

"Tämähän on kuin minulle tehty, otan tämän!"

"Hei kulta tulisitko tänne istumaan mulla on sulle tärkeää asiaa" Emily pyysi.

Niko istuutui Emilyn viereen ja kietoi kädet hänen ympärilleen.

"Taidan tietää mistä on kyse. Olen seuraillut sinua tässä muutaman päivän eikä sitä voi käytöksestä olla huomaamatta. Meille taitaa tulla vauva?" Niko kuiskutteli samalla Emilyn korvaan.

Nainen nyökkäsi innoissaan ja käpertyi miehensä kainaloon.

Arkipäivät kaksikolla sujuivat hyvin, kunnes jotain tärkeää oli jäänyt huomaamatta. Hellaan oli tullut jokin vika tai oikosulku jossain vaiheessa ja kun Emily rupesi kokkailemaan päivällistä hella oli ilmiliekeissä. Onneksi nainen oli tottunut pärjäämään omillaan ja osasi käyttää vaahtosammutinta joten tulipalo jäi hyvin pieneksi.

Niko sen sijaan meinasi saada paniikkikohtauksen ja ryntäsi jopa pihalle turvaan.

Raskauden myötä Emilylle ilmestyivät pahoinvoinnit eikä se ollut pelkästään aamuisin. Välillä jopa ruuan haju kuvotti.

Niko oli säästänyt baarityöskentelyajoiltaan pienen pesämunan joten he saivatkin rakennettua soman lastenhuoneen aivan heidän makuuhuoneensa viereen. Näin he saivat itse rauhan nukkua öisin mutta myös kuulisivat jos vauva itkisi.

Maha alkoi näkyä pikkuhiljaa ja sitä myöten tulivat myös selkävaivat. Joskus Emily kyllä pohti oliko vika sängyssä. Nyt oli kyllä säästettävä rahaa tulokasta varten eikä ollut varaa ostella uusia sänkyjä.

Huonekalu toisensa perään alkoi vedellä viimeisiään. Onneksi vessan remonttiin oli myös säästetty rahaa, aikataulu toteuttamiselle oli vielä vähän arvoitus.

"Kumpikohan sieltä on tulossa" Niko silitteli Emilyn mahaa innoissaan.

Kaksikolla ei ollut sukupuolesta mitään aavistusta. Laskettu aikakin lähestyi hurjaa vauhtia.

Vauvan syntymään oli enää muutama päivä ja vessa saatiin remontoitua ajoissa. Kylpyamme jäi vielä ostamatta, mutta sille olisikin käyttöä hieman myöhemmin.

Niko oli yrittänyt opetella kokkaamaan koska Emily oli niin iso viimeisimmillään ettei oikein pystynyt tai jaksanut tehdä mitään. Oikeastaan vain makoilla, syödä, nukkua ja käydä vessassa.

Huomasi kyllä ettei mies ollut mikään kokkaamisen mestari. Varmaan joka sormessa oli sen jäljiltä aina laastari.

 

* noin viiikkoa myöhemmin*

 

"Kulta musta tuntuu että vauva haluaa vihdoin tulla ulos. Supistaa niin kovasti"

"O-oletko varma? Pitäisikö meidän lähteä sairaalaan? Käyn vetäisemässä vaatteet nopeasti päälle ja sitten mennään" Niko selitti nopeasti ja juoksi makuuhuoneeseen.

Oikeasti mies juoksi ensin vessaan. Paniikki valtasi hänen mielen. Mitä jos hänestä ei olisikaan isäksi? Entä jos vauvalle sattuisi jotain? Tai mikä pahempaa entä jos Emily ei selviäisikään synnytyksestä?

"Hei mies sinun täytyy pysyä nyt tyynenä ja vahvana vaimosi vuoksi" Niko läpsi itseään naamaan ja meni pukemaan vaatteet päälle.

"Tervetuloa Willow Creekin sairaalaan. Taidat olla ensisynnyttäjä? Kirjataan sut ihan ekana koneelle ja vaihdetaan sairaalavaatteet päälle niin katsotaan sitten teille huone" ystävällinen nainen selitti joka pariskuntaa oli vastassa.

Niko ei meinannut oikein pysyä housuissaan ja Emilyä melkein nolotti.

Emilyä supisti ja jännitti samaan aikaan niin kovasti ettei hän pystynyt olla paikoillaan. Niko sen sijaan oli jo hieman rauhoittunut.

"Seuratkaa minua, huoneenne on tuolla käytävän päässä niin päästään aloittamaan" sama nainen kertoi joka heidät oli ottanut vastaan.

"Ultraan vielä tässä vaiheessa ja tarkistan että kaikki on ok ja siltä täällä kyllä näyttää. Isä voi siirtyä lähemmäs katsomaan ja voidaan aloittaa ponnistamaan"

Eipä aikaakaan kun Emilyn ja Nikon lisäksi heitä oli kolmas. Tyttövauva sai nimekseen Ada Windmill.

 

* Muutaman päivän kuluttua *

 

"Olette toipunut synnytyksestä vallan hyvin rouva Windmill. Tyttö on myös tosi eloisa, en näe enää syytä pitää teitä täällä joten saattekin lähteä kotiin harjoittelemaan perhe-elämää. Toivotan teille kaikkea hyvää ja toivottavasti näemme vielä" sama hoitaja onnitteli.

Niimpä Niko ja Emily lähtivätkin mielissään pienokaisen kanssa kotia kohti.

Niko oli tehnyt hieman extratyövuoroja tyttöjen ollessa sairaalassa ja näin hän saikin viettää ensimmäiset viikot Emilyn ja Adan kanssa kotona.

Emily oli tällä hetkellä tosi tyytyväinen elämäänsä. Välillä hänestä siltikin tuntui siltä ihan kuin jotain olisi puuttunut.

Nikon ollessa päiväunilla Emily hiippaili vessaan kännykän kanssa. Salainen puhelu? Mutta kenelle?

"Moi Toni! En ollut yhtään varma vastaisitko edes. Tiedän et erottiin hieman huonoissa merkeissä mutta sähän halusit olla ystäviä?"

"Tottakai mä Emily sulle vastaan, en oo halunnut vaan tunkeilla kun kuulin et sulla on mieskin nykyään. Mitä sulle kuuluu ihana?"

"No et ikinä arvaa! Mulla ja Nikolla on vauva, ollut jo pari kuukautta. Mut hei oon miettinyt tätä meidän taukoa ja eikös se oo kestänyt jo tarpeeksi pitkään? Ois kiva vaihdella kuulumisia ihan kasvotusten ja kertoa mitä kaikkea tässä on tapahtunut. Mitäs siihen sanot?"

"Kuulostaa hyvältä! Soitellaan milloin vaan ja sovitaan ehdottomasti tapaaminen. Olisi kiva nähdä tää pienokainenkin"

Keittiö alkoi pikkuhiljaa näyttää vanhentumisen merkkejä. Ei auttanut kuin itse korjailla kaikki mitä pystyi. Raha oli nimittäin vähän tiukalla nyt.

Pian Ada viettikin synttäreitään taaperoksi kasvaessaan. Ensimmäinen Adan luonteenpiirre olikin vaativa eikä ihmekkään sitä tyttö tosiaan oli.

Vaikka Niko rakasti tytärtään eniten maailmassa väsymys alkoi painaa päälle. Ada kiukutteli melkein joka ilta ja varsinkin jos hän ei saanut haluamaansa.

Pian Ada tarvitsisi isomman huoneen joten Windmillit ottivat vähän lainaa ja rakensivat yläkerran johon tuli uusi olohuone rauhassa kaikelta. Siellä kaksikko saisi viettää kahdenkeskistä aikaa Adan ollessa päiväunilla.

Mutta auta armias jos tyttö heräsi päiväunilta niin ettei äiti tai isi istunut sängyn vieressä. Siitähän vasta kiukkukohtaus syntyikin.

Vaikka Ada osasi olla vaativa ja vei kokoajan vanhempien huomion itseensä osasi tyttö olla suloinenkin. Nukkumaan ei voinut mennä ennenkuin isi oli lukenut, halinut ja pusutellut.

Emilystä oli tuntunut jo vähän aikaa ihmeelliseltä. Tämän tunteen hän tiesi ennestään, voisiko olla? Ja kyllä oli! Raskaustesti näytti positiivista.

Emily riensi kertomaan miehelleen uutiset, mutta kuinka ollakkaan mies hautasi kasvot käsiinsä. Ihan kuin hän olisi itkenyt.

"Ei voi olla totta..." Niko sopersi.

"Kulta mikä nyt tuli?" Emily kysyi pelokkaana

"Tarkoitin siis" mies pyyhki samalla silmäkulmiaan "Ei voi olla totta että meitä on siunattu taas näin ihanalla asialla!" Niko yritti kääntää kaiken hyväksi. Mielessään hän mietti Adaa ja sitä kuinka häntä rakasti mutta oli samalla varma ettei jaksaisi toista lasta. Hän oli ajanut itsensä piippuun ja huomannut samalla että vaikka oli kuinka perhekeskeinen hän oli myös lapsikammoinen.

Ei auttanut mennä kuin elämässä eteenpäin. Vaikka Niko ei itse voinut hyvin sen hän varmisti ettei Adalta tulisi koskaan puuttumaan mitään.

 

***

 

Vaikka Ada oli kaikinpuolin isin tyttö, myös äitin seura oli enemmän kuin mieluisa. Vaikka tyttö kiukuttelikin aika paljon hän on myös tosi eloisa ja puhe lähti sujumaan jo muutaman opettelukerran jälkeen.

Lemmenpäivä lähestyi ja kun se päivä koitti Niko ja Emily söivät hyvin kotona ja olivat sopineet että Emily pääsisi ulos sen jälkeen tapaamaan vanhaa ystävää. Niko ei kuitenkaan tiennyt minkälainen ystävä siellä oli vastassa eikä varmasti saisikaan tietää.

Tonin ja Emilyn välillä oli selkeästi kipinää vaikka he olivat jo vuosia sitten sopineet pysyvänsä vain ystävinä.

Kummasti kyllä Emily ja Toni olivat sopineet tapaavansa vain julkisilla paikoilla ja tällä kertaa kaupunkiin sattui ilmestymään maustefestivaalit. Mikä oiva tapa viettää kahdenkeskistä aikaa samalla tutustuen muihin kaupunkilaisiin.

Festivaalien ruuat olivat kyllä Emilyn mielestä liian tulisia hänen makuun. Monta reseptiä sieltä lähti kuitenkin mukaan koska ruuanlaitto kiinnosti naista kovasti.

Illan tullessa Emily ja Toni erosivatkin lämpimissä merkeissä. Itseasiassa Emily oli niin väsynyt että nukahti ennen sänkyyn pääsyä. Olikohan syynä sitten raskaus vai mikä.

Emily ja Niko olivat ehkä vähän tietoisesti ja myös vahingossa etääntyneet toisistaa hieman. Elämäntilanne tällä hetkellä oli vain niin raskas ja molemmilla oli omat velvollisuutensa hoidettavat.

Voisiko kuitenkin olla syynä että Emily mietti jotain toista henkilöä?

Niko oli huomannut Emilyssä kummallisia piirteitä ja mietti itsekin mihin heidän suhteensa oli ajatumassa. Hän itse ei voinut miettiä muuta kuin Adan parasta. Uusi vauva sen sijaan kauhistutti häntä, toisaalta ensimmäinen oli myös kauhistuttanut mutta tämä ei tuntunut yhtään samalta.

Tulisiko hän tai ylipäätän he tai koko perhe selviämään tästä? Sen Niko tiesi mielessään että oli syvästi masentunut, mutta ei halunnut näyttää sitä perheenjäsenilleen.

 

***

 

Siinä toinen osa, joka jätti ilmaan paljon kysymyksiä ja varmasti hämmentää teitä lukijoita.